Onnistunut kielitaidon kehittäminen työpaikalla alkaa kielitietoisuudesta
- katariina.pyykko
- Feb 18
- 4 min read
Suomeen muuttaneiden aikuisten ammatillisen kielitaidon kehittyminen puhututtaa niin työyhteisöjä, tutkijoita kuin opettajia. Tässä blogissa tiivistämme keskusteluamme kokemuksistamme aiheen parissa työskentelevinä ammattilaisina. Ajatuksemme pohjautuvat ajankohtaiseen tutkimukseen ja Taitotalossa hankittuihin kokemuksiin kielen oppimisesta työn ohessa.
Asiantuntijat:
Katariina Pyykkö, FM, työskentelee LAIF-hankkeessa väitöskirjatutkijana. Hän tutkii korkeakoulutettujen Suomeen muuttaneiden aikuisten käsityksiä kielen roolista työllistymisessä. Hänellä on kuuden vuoden työkokemus aikuisten suomenopettajana, ja hän tarjoaa kielitietoisuuskoulutuksia työnantajille tutkimustyönsä ohessa.
Elena Wernick, liiketoimintapäällikkö, Taitotalo. Elena on Kotoutumiskoulutukset ja kielikoulutukset -yksikön vetäjä, ja hänen vastuualueisiinsa kuuluvat kotoutumiskoulutus sekä kieli- ja kielitietoisuuskoulutukset yrityksille.
Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä teillä on kielitaidon kehittymisestä työpaikoilla?
Katariina: Työskentelin noin kuusi vuotta aikuisten suomenopettajana ja järjestin kieli- ja kielitietoisuuskoulutuksia eri ammattialoille. Eri kyselytutkimusten myötä tiedämme, että monilla aloilla tarvitaan kotimaisten kielten taitoa. Kielikoulutuksiin osallistuneet työntekijät olivat usein motivoituneita kehittämään kielitaitoaan, ja HR-tiimit innokkaita parantamaan organisaatioidensa toimintaa. Kielitaidon kehittämiselle muodostuu kuitenkin välillä esteitä eri syistä, joten Suomeen muuttaneiden ammattilaisten näkemysten ymmärtäminen niiden purkamisesta on tärkeää.
Elena: Olen toiminut maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielenoppimisen parissa pitkään. Taitotalossa tarjoamme monipuolisia palveluja: kotoutumiskoulutusta, ammatillisia opintoja sekä koulutuksia henkilöstölle kuten työpaikkaohjaajille ja muita kielitietoisen ja monimuotoisen työyhteisön valmennuskokonaisuuksia.
Mitä haasteita olette kohdanneet ammatillisen kielitaidon kehittämisen tukemisessa?
Katariina: Osalla työpaikoista ei ole sovittu kieleen liittyvistä asioista tai kielikäytänteet ovat ristiriitaisia. Millaiset kielitaitovaatimukset eri työtehtäviin on? Mitä kieliä arjessa käytetään? Kieliasioista sopimiseen ei löydy aikaa, eikä kokeneemmilla ole välttämättä resursseja tukea uusia, kieltä oppivia kollegoitaan arjessa. Sen sijaan työpaikalla järjestettävien kielikoulutusten haasteena ovat niiden sijoittuminen usein työvuoron alkuun tai loppuun, mikä voi olla kuormittavaa osallistujille. Heidän pohjakielitaidossaan voi olla suurta vaihtelua, mikä haastaa opettajia. Lisäksi joskus työnantajien tarjoamat tilat ovat liian pieniä tai hälyisiä oppimiseen. Kieltenopettajan näkökulmasta on ajoittain vaikeaa myös perehtyä eri alojen kieleen – esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ja ICT-alalla pitää osata tehdä erilaisia asioita kielellisesti.
Elena: Oppilaitoksen edustajana on helppo huomata, että kielikoulutusten jälkeen vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi. Osa työorganisaatioista on hyvin kiinnostuneita kielikoulutuksista, mutta 10–20 kerrasta koostuvien kokonaisuuksien avulla voidaan paikata vain pientä osaa kielitaidosta. Ammatillisen kielitaidon kehittyminen vie pidempään, ja oppimisen pitäisi olla säännöllinen osa arkea. Lisäksi se, että kielenkäyttäjän yleinen kielitaito on tietyllä tasolla, ei kerro vielä ammatissa vaadittavasta kielitaidosta. Nykyiset kielitaidon mittarit kuten kielitestit eivät ylipäätään sovellu ammatillisen kielitaidon mittaamiseen.
Voisitteko vielä selventää eroa yleisen ja ammatillisen kielitaidon välillä?
Elena: Totta kai! Yleinen kielitaito kuvaa kykyä toimia arjen eri tilanteissa kuten vaihtaa kuulumisia, asioida kaupassa tai kirjoittaa arkisia viestejä. Ammatillinen kielitaito puolestaan sisältää työtilanteissa toimimisen ja edellyttää ammatillisen sanaston ja työn eri viestintätilanteiden hallintaa.
Katariina: Juuri näin. Lisäksi ammatillisen kielitaidon pohjana pitää olla hyvä yleinen kielitaito – pelkillä ammattitermeillä ei pitkälle pötkitä!
Millaisia kehitysideoita suosittelisitte työnantajille kokemustenne perusteella?
Elena: Osalle työyhteisön jäsenistä ulkomailta rekrytointi voi olla iso muutos, johon liittyvistä tunteista ja ajatuksista keskusteleminen on tärkeää. Omien käsitysten ilmaiseminen turvallisessa ilmapiirissä, kuten monimuotoisuuskoulutuksessa, voi auttaa valmistelemaan ratkaisuja ja ennaltaehkäisemään ongelmia. Tärkeimpiä oppeja Taitotalon toteuttamissa koulutuksissa ovat olleet organisaation johdon ja erityisesti esihenkilöiden mukaan innostaminen, jotta he voivat osallistua esim. tiimien ja työvuorojen suunnitteluun sekä työntekijöiden motivointiin. Lisäksi kokeneemmat kollegat voivat esimerkiksi mentoroida uusia työntekijöitä.
Katariina: Kieliasioista olisi tosiaan hyvä oppia puhumaan yhdessä, missä erilaiset matalan kynnyksen tempaukset ja kaikille avoimet valmennukset voivat auttaa. Työnantajan näkökulmasta haasteena voi olla löytää ratkaisuja, jotka tuovat pitkäkestoisia muutoksia maltillisin kustannuksin. Konkreettisia välineitä ovat mm. kielistrategian luominen ja henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien rakentaminen yhteistyössä työntekijöiden kanssa. On hyvä muistaa, että kielitaidon kehittymisen tukijan ei tarvitse olla kielenopettaja, vaan kieliasiantuntija voi esimerkiksi kouluttaa työpaikalla vertaisia ohjaamaan muita.
Elena: Toivon näkeväni myös enemmän vastuuta työnantajille kielen oppimisen mahdollistamisessa. Suomessa voitaisiin hyödyntää mallina ruotsalaista sosiaali- ja terveysalan Språkombud-mallia. Språkombudissa kielen oppimisen tukemisen vaikuttavuus on todettu hyväksi työpaikoilla, joissa vertainen perehdyttää ja ohjaa uusia työntekijöitä. Etuna on se, että saman alan ammattilainen hallitsee ammatillisen sisällön lisäksi myös ammatissa käytettävän kielen – heidän vain pitää tulla tietoisiksi siitä. Ruotsissa mallin puitteissa on pyritty pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Meidän koulutuksemme räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan ja ammattikielen oppimisen tukeminen yhdistetään osaksi yrityksen toimintatapoja.
Katariina: Myös tutkimustieto puhuu sen puolesta, että kielen oppimisessa on keskitytty liikaa kieltä opettelevan yksilön vastuisiin. Olisi tärkeää miettiä, miten työyhteisön eri jäsenet voivat kehittää kielitaitoaan ja miten toiset voivat tukea heitä siinä osana arjen työtään.
Entä miten kehittäisitte omaa toimintaanne koulutuksen tarjoajina?
Elena: Työstämme työnantajia kiinnostavia malleja, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia ja helposti käytäntöön siirrettäviä. Tässä riittää työnsarkaa, koska tarvitsemme aikaa tutustuaksemme kuhunkin yritykseen. Lisäksi meidän pitää luoda tapoja seurata kumppaneidemme kehitystä.
Katariina: Kouluttajana haluaisin vielä oppia osallistamaan työyhteisöä entistä paremmin ja luomaan turvallisen ilmapiirin koulutuksille.
Entä millaista tukea toivotte omaan työhönne?
Katariina: Kaipaisin lisää eri ammattialojen erityispiirteisiin keskittyvää (kielen)tutkimusta, joka helpottaisi meidän kouluttajien työtä.
Elena: Ymmärrämme sekä työnantajien että työtä hakevien tilanteita. Yrityksillä ei kuitenkaan aina ole resursseja tarjota valmennuksia. Siksi yhteisten voimien yhdistäminen on tärkeää, ja tekisimmekin mielellämme yhteistyötä myös kuntien ja valtion kanssa.
Haluaisitteko vielä lopuksi lähettää jotain terveisiä?
Elena: Kielitietoisuus on opittavissa oleva taito, johon on panostettava pitkäjänteisesti ja kokemuksista oppien. Paras tulos syntyy tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa.
Katariina: Työnantajien kokemukset ja ratkaisut motivoivat meitä jatkamaan työtämme. Kiitokset kaikille tähänastisille yhteistyökumppaneille!
Haluatko lukea lisää monikielisistä työyhteisöistä? Kurkkaa linkkivinkkimme:
Comments