LAIF-opetusmateriaalit

Silakkamarkkinoiden monikielisyysvideo

Syksyllä 2023 LAIF-projektin (Language Awareness and Ideologies in Finland) jäsenet vierailivat maailmankuululla Silakkamarkkinoilla Helsingin keskustassa tutkimassa arkipäivän monikielisyyttä. Katso tämä video nähdäksesi, mitä löysimme!
 

Jos olet opettaja, olemme luoneet keskustelukysymyksiä, joita voit käyttää videon oheismateriaalina oppimistyökaluna. Katso alla olevasta videosta.
 

Tämä on erinomainen työkalu ymmärtää monikielinen suomalainen yhteiskunta. Video kutsuu opiskelijoita ja kieliharrastajia pohtimaan arkipäiväistä monikielistä kommunikaatiota.

Keskustelukysymykset
Esimerkkivastaukset alla

​

Keskustelukysymykset
 

1. Kuinka monta monikielistä henkilöä tunnistat videolta? Millä perusteilla tunnistat henkilöt "monikielisiksi"?
    

2. Kuka videolla mainitsee kommunikointiongelmia muiden kanssa kielellä, jota he eivät tunne tai eivät tunne kovin hyvin? Kuka videolla käyttää mitäkin strategioita? Perustele vastauksesi videon todisteiden avulla.
    

3. Millaisia todisteita oli suomen ja ruotsin kielen murteista haastatteluissa? Pystyivätkö haastatellut puhumaan eri murteita? Mitä he sanoivat murteiden käytöstään?
    

4. Videolla näyttää olevan ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi ensimmäinen haastateltava, Hannu Hellsten, sanoo käyttävänsä markkinoilla vain suomea, mutta toinen haastateltava, Peder Blomsterlund, sanoo käyttävänsä pääasiassa ruotsia markkinoilla. Ovatko molemmat oikeassa, vai onko toinen heistä väärässä? Mitä heidän näennäisesti ristiriitaiset vastauksensa kertovat kieliasenteista ja monikielisyydestä? Selitä vastauksesi.
    

5. Mikä oli englannin kielen rooli videolla? Yllättikö sinut, kuinka paljon/vähän englantia puhuivat haastattelijat ja haastateltavat? Miten selität englannin kielen läsnäolon verrattuna odotuksiisi? Mitä nämä havainnot kertovat kieliasenteista?
    

6. Mitä eroja huomasit siinä, miten haastateltavat käyttivät kieliä verrattuna siihen, miten muut virallisemmissa asemissa saattavat nähdä kielet? Mitä nämä erot kertovat arkipäiväisestä kielikäytöstä, oikeiden ihmisten jokapäiväisissä ympäristöissä, verrattuna muodollisempiin asetuksiin ja periaatteisiin?
    

7. Mikä on kunkin neljän haastatellun henkilön suosimakieli/-murre? Miten selität heidän mieltymyksensä? Mikä on sinun suosimasi kieli tai murre – ja miksi? Miten kielivalintasi vertautuu videon ihmisten valintoihin?
    

8. Videon henkilöiden mukaan, mitkä ovat tärkeimmät sanat ja ideat, jotka heidän on tärkeä tietää muilla kielillä?
    

9. Minkälaista taustalla/ympräristössä olevaa kielikäyttöä kuulet videolla Miten selität tämän?
    

10. Mitä kielivalintoja teet omassa arkipäiväisessä elämässäsi? Esimerkiksi, mitä kieliä puhut ja kenelle, ja miksi? Mitä kieltä puhuisit Herring-markkinoilla?
     

11. Mitä ajattelet olevan videon pääviesti?
    
    
     

Esimerkkivastaukset

Vastaus kysymykseen 1:

• Kaikki videolla olevat henkilöt ovat monikielisiä. Jokainen tuntee jotakin muista kielistä, vaikka ei olisikaan täysin sujuva. Monet uskovat, että monikielisyyteen kuuluu toisen kielen sujuva puhuminen, mahdollisesti jo varhaislapsuudesta lähtien. Projektissamme ajattelemme monikielisyyden olevan paljon joustavampi käsite.
   

Vastaus kysymykseen 2:

• Kukaan videolla ei sano, että heillä olisi vaikeuksia kommunikoida. Kaikki käyttävät omia kielirepertuaarejaan tullakseen ymmärretyksi. He mainitsevat erityisesti tietävänsä, mitä sanoja käyttää työssään – esimerkiksi kalaa ja omenoita myydessään. Johanna, yksi haastatelluista, kertoi joskus käyttävänsä käännösohjelmistoa asiakkaiden puhelimissa, vaikka ei tietäisikään, mitä kieltä he käyttävät. Hän ei esittänyt tätä ongelmana, ja hänen arvionsa mukaan he pärjäävät aivan hyvin.
   

Vastaus kysymykseen 3:

• Useimmat videolla olevat henkilöt sanoivat puhuvansa jotakin murretta ja sopeuttavansa sen riippuen siitä, kehen he puhuvat. Alina esimerkiksi sanoi puhuvansa enimmäkseen kotimurrettaan ruotsia ystäviensä ja perheensä kanssa – ja että se tuntuu hyvältä!
   

Vastaus kysymykseen 4:

• Sekä Peder että Hannu ovat oikeassa omista näkökulmistaan. Kielitodellisuus riippuu usein näkökulmasta, ja molempien näkökulmat ovat heille päteviä. Vuorovaikutuskumppanit sopeutuvat ympärillä oleviin kielitilanteisiin, käyttäen koko kielirepertuaariaan kommunikoidakseen missä tahansa tilanteessa.
   

Vastaus kysymykseen 5:

• Haastateltavien joukossa englantia käytettiin hyvin vähän. Kaikki suosivat suomea ja/tai ruotsia. Ainoat henkilöt, jotka johdonmukaisesti käyttivät englantia videolla, olivat haastattelijat Liz ja Jenny.
   

Vastaus kysymykseen 6:

• Haastateltavat ja haastattelijat suhtautuivat käytännöllisesti kielten käyttöön. He eivät olleet huolissaan oikeellisuudesta tai siitä, että kuulostaisivat "älykkäiltä" tai "oikeilta". He käyttivät kieliään työnsä tekemiseen ja tehokkaaseen vuorovaikutukseen muiden kanssa.
   

Vastaus kysymykseen 7:

• Ruotsia x 3, suomea x 1. Heidän mieltymyksensä tässä videon kontekstissa perustuvat heidän 'kotikieleen/-kieliinsä'.
   

Vastaus kysymykseen 8:

• Tervetuloa-sana ('welcome') mainittiin suomeksi. Ihmisten tunteminen tervetulleeksi ja hyväksytyksi on tärkeintä. Tuotteisiin liittyvien sanojen tunteminen on hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä.
   

Vastaus kysymykseen 9:

• Jos kuuntelet tarkasti, suomi on pääkieli, jota taustalla puhuvat henkilöt, joita ei haastatella tai kuvata. Tämä on odotettavissa, koska suomi on Suomen puhutuin kieli.
   

Vastaus kysymykseen 10:

• Tämä on monimutkainen kysymys, joka riippuu monista tekijöistä, kuten siitä, kuinka hyvin tunnemme puhuttavan henkilön, heidän äidinkielensä, iän, ympäristön ja muiden tekijöiden.
   

Vastaus kysymykseen 11:

• Videon pääviesti voi vaihdella katsojien kielitaustan ja kokemusten mukaan. Se korostaa, kuinka monikielisyys on dynaamista ja kontekstisidonnaista, osoittaen, kuinka ihmiset mukauttavat kielikäyttöään täyttääkseen tarpeensa jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Sen sijaan, että keskityttäisiin yhteen "oikeaan" tulkintaan, rohkaisemme katsojia pohtimaan omia näkökulmiaan ja harkitsemaan, kuinka kieli toimii viestinnän sillan rakentajana.